Kertomusperinteen siirtäminen on tärkeää

Yksityiskohdat avaavat mennyttä

Postilla elämäntyönsä tehnyt Helena Maukonen on innokas paikallishistorian harrastaja. Hän on opastanut vuosia rautalampilaisia koululaisia ja erilaisia vierasryhmiä. Maukonen avaa mennyttä elämää usein pienten mieleenpainuvien yksityiskohtien kautta.

Yksi paikallisoppaan helmistä on teletalon eli nykyisen Netsorin liiketalon takana oleva pieni nurmikko. Kuivalla laikulla kasvaa Suomessa harvinainen valkokukkainen arokasvi, harmio.  Etelä-Venäjällä yleinen harmio lienee kotiutunut paikalle vanhan meijerin kylkiäisinä. - Rautalammilta vietiin voita Venäjälle ja tuotiin viljan siementä. Kasvi lienee tullut siementen kylkiäisenä. Kasvia on yritetty siirtää muualle, mutta tuloksetta, Maukonen kertoo. Kesällä 2012 satoi päntiönään. Lähellä asuva Maukonen kävi kitkemässä valtoimenaan rehottavia rikkaruohoja, jotta harvio ei olisi tukahtunut.

Eetunkujalla Maukonen pysäyttää kuulijansa tien vieressä kohoavan peruskallion kohdalle. Kallioon on koverrettu uhrikuppi, jotka yleistyivät rautakaudella. Kuppiin tuotiin viljan jyviä, veden viljaa, tilkka ternimaitoa ja saattoi äiti lirauttaa kuppiin hieman omaa maitoaankin. Uhrilahjoilla pyydettiin sadolle ja kodille onnea ja suopeutta.

Teletalon paikalla sijainneesta meijeristä on jäljellä jykevä betoninen kirnun jalusta. Jalustaan oli kiinnitetty kaurakäyttöinen voimanlähde, hevoskierto. Vanhassa meijerissä oli puolitoista metriä korkea ja vajaan metrin halkaisijaltaan oleva kirnu. Hevonen pyöritti kirnua kiertämällä kehää paalun päässä. Hevosvoimasta luovuttiin, kun uusi meijeri tehtiin Pitkälahteen. Viimeisimpänä kirnua pyöritti August Maukosen hevonen. - Kun hevonen kerran pääsi irti, ohikulkijat näkivät kummia. Se palasi vanhalle työpaikalleen ja alkoi kiertää, vaikka voita ei enää valmistettukaan.

Urheilukentän vieressä ollut suojeluskunnan talo muutettiin ensin seurojentaloksi. Välimatka työväentalon ja seurojentalon välillä oli ylittämätön, olipa pidetty tilaisuus miten hyvä tahansa. Seurojentalolla toimi myöhemmin Sepon huonekalutehdas. Valtavan hirsitalon alakerrassa oli arkistoja, joita pidettiin erittäin turvallisina. - Alakerrassa säilytettiin esimerkiksi monien koulujen arkistoja. Kun talo paloi vuonna 1982, kaikki arkistot tuhoutuivat.

Satakielisten tien varrella asuttiin ahtaasti mutta yhteisöllisesti. Tuberkuloosibakteeri säilyi Maukosen mukaan alueella 1970-luvulle saakka. Miehet kävivät uitoilla ja metsätöissä. Naiset tekivät käsitöitä, pesivät pyykkiä ja työskentelivät hierojina ja kuppareina. Kaikki liikenne suuntautui Pitkälahdelle, koska siellä olivat kaupat. - Naiset pitivät tien varrella parlamenttia, mistä tulee kadun nimikin.

Maukonen muistaa mainita myös naisten panoksen sairaalan rakentamisessa. - Naiset kokosivat sairaalan alkupääomaksi 3 652 markkaa. Miesten tehtäväksi annettiin puiden hommaaminen.