Toholahti ja kartanot

Kartanoissa oli hienoa

Kun tullaan Rautalammille Suonenjoen suunnasta, tullaan Toholahden sillan yli. Järven rannoille perustettiin kauan sitten virkataloja ja maatiloja, joita alettiin kutsua kartanoiksi. Talot olivat suuria ja komeita ja niiden ympärillä oli paljon peltoa ja metsää.

Kartanoissa ja virkataloissa asuneita perheitä kutsuttiin säätyläisiksi, koska he olivat usein oppineita ja rikkaitakin. Yksi Korholan kartanon omistajista oli maanviljelysneuvos ja toinen omistaja perusti sahoja ja tehtaita. Hänen vaimonsa perusti Rautalammille museon. Karjalan kartanossa asui piirilääkäri ja Isopappilassa kirkkoherra eli johtava pappi.

Toholahden eteläpäässä on Ropolan kartano, Suonenjoelta tullessa oikealla Karjalan kartano ja kauempana vastakkaisella puolella Isopappila. Liimattalansalmessa on Korholan kartano ja vielä Kattilavirralla Sahalan tila.

Kartanot ja virkatalot työllistivät paikallisia. Niiden mailla oli vuokratorppia, joissa asuvat maksoivat vuokransa tekemällä töitä kartanoissa. Usein työtä jouduttiin tekemään paljon.

Kartanoilta opittiin monia asioita, esimerkiksi huomaavaisia tapoja, tuottavaa karjanhoitoa ja uusia viljelyskasveja. Katovuosina isot tilat perustivat jyvästöjä ja tarjosivat suojaa maattomille. Jyvästöt olivat siemenviljavarastoja. Jos huono sää tuhosi kaiken viljan, viljelijälle ei jäänyt kylvettävää seuraavalle vuodelle. Siksi varastot olivat tärkeitä.

Kodeissa pidettiin kutsuja ja illanviettoja, joissa keskusteltiin taiteesta ja musisoitiin. Lapset laitettiin kouluun kaupunkeihin ja heidät kasvatettiin jatkamaan vanhempiensa elämäntyyliä.

Säätyläiskodit olivat sisältä hienoja. Seinät oli tapetoitu, ja niille oli ripustettu peilejä, tauluja ja gobeliineja. Gobeliini on iso seinävaate, jossa on jokin kuva. Huonekalut olivat pehmustettuja, ja lampuissa kimalteli kristalli.