Pappila

Pappilat olivat isoja tiloja

Rautalammilla oli aikanaan kaksi pappilaa. Kirkkoherra asui kirkonkylässä Äijäveden rannalla Isopappilassa ja kappalainen Konnekoskella Koskenpappilassa.

Kappalainen kulki kirkolle polkupyörällä ja veneellä. Talvella kulkupelinä oli hevonen. Lopulta kappalaiselle laitettiin asunto kirkonkylään, jotta viranhoito olisi helpompaa.

Koskenpappilassa oli noin 1700 hehtaaria maata. Yhtä isoa tilaa Rautalammilla ei ole enää olemassakaan.

Isopappilassa oli vuonna 1910 maata 2457 hehtaaria. Pappilaan kuului 23 torppaa, 40 mäkitupaa ja yhdeksän tonttia. Viiden hehtaarin torpasta piti maksaa vuokraa yhdestä kolmeen työpäivää viikossa. Mäkitupalaiselle hinta oli yhdestä kolmeen työviikkoa.

1930-luvulla pappilasta erotettiin 44 itsellistä tilaa.

Vanha taitekattoinen pappilarakennus purettiin vuonna 1955. Arkkitehtitoimisto K. Ström & Tuomisto suunnitteli uuden pappilan. Valkoiseksi slammatussa tiilikattoisessa rakennuksessa oli kirkkoherran virasto ja asunto. Lisäksi rakennettiin siipi, johon tuli asunnot kappalaiselle, diakonissalle, talonmiehelle ja kanttorille.

Kirkkoherranvirasto muutti kylän keskustaan 1980-luvulla. Pappilassa ja siipirakennuksessa on nykyään omistusasuntoja.

Vanhoista rakennuksista on jäljellä enää vuonna 1878 rakennettu luonnonkivinavetta. Parsilla ja lantakouruilla varustettu navetta oli aikanaan uusinta uutta karjanhoidossa. Tänä päivänä parsinavetat ovat vanhanaikaisia. Lehmät ovat niissä kytkettynä eivätkä voi liikkua kovin paljoa.