Kurssilanmäki

Kaupankäynti alkoi Pitkälahden rannoilta

You are missing some Flash content that should appear here! Perhaps your browser cannot display it, or maybe it did not initialize correctly.

Kaupankäynti Rautalammilla alkoi Pitkälahden rinteestä. Kurssilanmäki oli vilkas keskus, jossa oli parhaillaan viisi puotia. Markkinoita pidettiin ainakin syksyllä ja talvella. Kaupparakennuksista ovat tallella rannalla sijaitseva Ala-Pönkkölä, ylempänä rinteessä sijaitseva Ylä-Pönkkölä ja Kurssila, jotka kaikki ovat nykyään yksityisasuntoina.

Alueen ensimmäisiä kauppiaita olivat Otto Drake ja Aatami Hänninen. Rälssinisäntä Kustaa Jalkanen sai kuntakokoukselta luvan kaupanpitoon vuonna 1873 ja perusti kaupan Paavolan, sittemmin Kurssilan tilalle. 

Kurssilan aumakattoisen päärakennuksen vanha osa on vuorattu osittain sahalankuilla, joita on saatu Kuorekosken ja Kerkonkosken sahoilta. Herrasväen puoli oli rannanpuoleisessa siivessä. Keskellä on sali, jossa on edelleen Oskar Merikannon välityksellä ostettu flyygeli. Salin molemmin puolin on kamarit. Entinen päärakennus on säilynyt lähes vanhassa asussaan, ja toimii Kurssilan omistajien vierasasuntona. Entinen väentupa on rakennettu todennäköisesti jo ennen Jalkasia. Rakennuksen kerrotaan olleen jonkin aikaa kulkutautipotilaiden hoitotupana. Nykyään väentupa on asuinkäytössä. Kaupan makasiinit pihapiiristä ja rannasta on purettu. Kaupan aikainen, osittain veden päällä oleva sauna on yhä tallella.

Kurssilan kauppias rälssinisäntä Gustaf (Kustaa) Jalkanen. Vuonna 1860-luvulla Kurssilanmäellä toimivat Otto Draken ja Aatami Hännisen puodit. Jalkanen sai kuntakokoukselta luvan puodinpitoon vuonna 1873. 

 

Tie kulki ennen Kurssilan pihan läpi rakennusten välistä. Nykyään Kuusitie kulkee pihan vierestä. Vasemmalla on silloinen päärakennus, oikealla väentupa. Kauppapuodin päätyä näkyy näiden rakennusten välistä. 

Vasemmalla idyllisiä Kurssilanmäen rakennuksia 1900-luvun alkupuolella. Pitkälahden rantaan, järven päälle on rakennettu viehättävä sauna. 

 

Kurssilan entinen päärakennus vuonna 2011. Se muistuttaa maanviljelysneuvos Birger Westzynthiuksen suunnittelemaa vanhaa pitäjän väentupaa alkuperäisessä asussaan. 

Työväentalo tuli kaupan seinänaapuriksi

You are missing some Flash content that should appear here! Perhaps your browser cannot display it, or maybe it did not initialize correctly.

Rautalammin kirkonkylän työväenyhdistys perustettiin marraskuussa 1905. Yhdistys asettui taloksi Kurssilanmäellä sijaitsevaan 1880-luvulla rakennettuun kauppapuotiin. Nykyisen Kuusitien varressa sijaitsevan rakennuksen päädyssä oli Työväen osuuskauppa. 1920-luvun alussa työväentalon puolta laajennettiin näyttämösiivellä.

Yksittäistä Kerkonkoskella sattunutta kahinaa lukuun ottamatta sisällissodan aika oli Rautalammilla rauhallinen. Työväenyhdistys ei innostunut taistelutoiminnasta, eikä punakaartia perustettu. Jälkiä jättämättä sota ei kuitenkaan Rautalampia ohittanut. Sotatoimissa, leireillä tai niiden jälkiseuraamuksissa menehtyi yli kymmenen miestä. Kirkonkylässä työväenyhdistyksen toiminta keskeytettiin maaherran päätöksellä ja talo takavarikoitiin valtiolle vuonna 1923. Toiminta kanavoitiin uudella tavalla, kun työväen järjestötyön jatkajaksi perustettiin Voimistelu- ja Urheiluseura Yritys

Rautalammin sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys perustettiin vuonna 1928. Yhdistys osti työväentalon valtiolta samana vuonna. Kaupanpito työväentalossa päättyi ennen 1940-lukua. Kaupan tiloista tehtiin asunto. Sodan aikana työväentalo tarjosi majan evakkoperheille. Työväentaloa on korjattu, laajennettu tai maalattu lähes joka vuosikymmenellä.

Rautalammin työväentalolla juhlayleisöä kesällä 1922. Rakennuksen alkuperäisen osan päädyssä oli ollut jo pitkään kauppapuoti. Vuonna 1907 vuokrasi Työväen osuuskauppa rakennuksen ja kunnosti sen muun osan työväentaloksi vuoteen 1909 mennessä. Osuusliike Kansanvoima vuokrasi puodin kevättalvesta 1918. Nykyisen hahmon talo sai vuonna 1921, kun näyttämösiipi valmistui. Uusi siipi vuorattiin höylätyllä laudalla ja maalattiin punaiseksi.

Voimistelu- ja urheiluseura Yritys 1920-luvun puolivälissä. Seura jatkoi työväen järjestötyötä lain ja viranomaisten sallimissa muodoissa. 

Työväentalo kesällä 2011. Kauppapuodin tilalle on rakennettu vahtimestarin asunto ja eteistä on laajennettu. 

Ala-Pönkkälä

You are missing some Flash content that should appear here! Perhaps your browser cannot display it, or maybe it did not initialize correctly.

Ala-Pönkkälän paikalla oli aluksi nahkuri Vilhusen mökki. Rannassa oli märkäverstas, jossa nahkat liotettiin. Kuivaverstaalla työskenteli kymmenen suutaria, jotka valmistivat kenkiä tsaarin armeijan sotilaille. Karvari Ville Neuvonen perusti verstaansa yhteyteen sekatavarakaupan vuonna 1903. Poika Veikko Neuvonen laajensi päärakennusta rannan suuntaan. Kaupankeskus siirtyi keskusraitin varteen 1800-1900 taitteen molemmin puolin. Kurssilan alueen kaupoista viimeinen, Kerttu Neuvosen sekatavarakauppa, sulki ovensa 1950-luvulla.

Kurssilanmäen kesäidylliä 1930-luvun tienoilla. Ala-Pönkkälä eli Neuvosen kauppa on kuvan oikeassa reunassa.