Matti Lohen Koulu

Kirkonkylän kansakoulu rakennettiin Pentinpellolle Syväjärven maisemaan vuonna 1874.

Kirvesmiehenä oli Sahalan päivätyömies Gabriel Hänninen, joka tunnettiin paremmin Kapakka-Kaaprona. Lisänimi tuli miehen kotipaikasta Kapakkaniemestä.

Ennen kuin päästiin rakentamaan, piti suutari Ylösen lesken tupa siirtää alta pois. Lesken kivijalattomassa hirsituvassa oli yksi huone ja laudoista kyhätty eteinen.

Pappilan torppari Efraim Jäntti sai tarkat ohjeet mökin siirtämiseen. Jos lasit menisivät rikki, kunta ei niitä maksaisi. Vanhat malkakaton laudat piti laittaa ruoteiksi uuden pärekaton alle. Malkakatto oli tehty oljesta tai tuohesta. Lautoja tai pyöreitä puita laitettiin tuohien päälle pitämään ne paikoillaan.

Upouusi koulu avattiin tammikuussa 1876. Yksikerroksisessa rakennuksessa oli opetushuone, työhuone, kaksi kamaria, keittiö, ruokasuoja ja eteinen. Kevätlukukaudella oppilaina oli poikia, mutta syksyllä kouluun tulivat tytötkin.

Ennen kirkonkylää koulu oli Haapamäessä. Kun kylä liittyi Karttulaan, koulu siirrettiin Kerkonkoskelle.

Vuonna 1906 lähes puolet kouluikäisistä oli opintiellä. Vain harva kävi koulun loppuun asti. Kansakoulua oli silloin vain neljä vuotta. Köyhien perheiden lapsia ryhdyttiin avustamaan antamalla heille ruokaa ja vaatteita.

Sata vuotta sitten kouluihin tuli keittolat. Suomi on maailmalla tunnettu kouluruuastaan. Monissa maissa lapset syövät yhä eväitä tai menevät kesken koulupäivän kotiin syömään.

Oppivelvollisuuslaki astui voimaan 1921. Kaikkien lasten piti mennä kouluun ja käydä kuusi vuotta kansakoulua. Seurakunnan pitämät kiertokoulut, joissa oli opeteltu lukemista ja kirjoittamista lakkautettiin.

Kirkonkylän koulusta tehtiin korkeampi vuonna 1924. Silloin tehtiin alakoululuokka, alakoulun opettajan asunto, veistohuone ja keittola.

Sodan aikaan kouluja suljettiin, koska niihin majoitettiin Karjalasta tulleita siirtolaisia. Opettajat huolehtivat majoituksesta ja ruuan jakamisesta. Kirkonkylän kansakoulussa yläluokat saivat keväällä vapaata. Kotona tarvittiin apua pelto- ja puutarhatöissä, kun miehet olivat rintamalla.

Sodan jälkeen pidettiin paljon häitä, ja lapsia syntyi paljon. Rautalammille tuli paljon uusia oppilaita myös siksi, että paikkakunnalle asettui noin 750 Karjalasta evakkoon joutunutta. Uusi kansakoulu rakennettiin vuonna 1957. Vanha purettiin pois, koska se oli jo niin huonossa kunnossa että oli kaatumaisillaan.

Tuohon aikaan lapset kävivät joko kansa- ja kansalaiskoulun tai neljä luokkaa kansakoulua ja viisi luokkaa keskikoulua. Keskikoulusta pääsi lukioon ja opistoon. Kansalaiskoulun käyneet lähtivät suoraan töihin tai ammattikouluihin.

Rautalammilla oli useita kyläkouluja. Kun ihmiset alkoivat muuttaa maalta pois, kyläkouluista loppuivat oppilaat. Enää on yksi kyläkoulu, Kerkonjoki. Koululla on myös pieni kirjasto.

Peruskoulu tuli Rautalammille vuonna 1975. Opetus keskittyi nykyiseen koulukeskukseen ja lukio jäi Latsinmäelle. Vuoden 2000 alussa kirkonkylän ala-aste ja peruskoulun yläaste yhdistyivät Matti Lohen kouluksi.

Vajaa kymmenen vuotta sitten koulua korjattiin ja laajennettiin. Koulu kunnioittaa nimellään kirkonkylän kansakoulun ensimmäistä opettajaa.