Kinkerit & pyhäkoulu

Kinkereitä ja kiertokouluja

1800- ja 1900 luvuilla pidettiin talvisaikaan taloissa kinkereitä eri puolilla pitäjää. Kinkereillä pappi kyseli aikuisilta raamatusta, ja suntio luetutti talon palvelusväkeä.

Nuorille kinkerit olivat jännittävä tapahtuma. Rippikouluun pääsi, jos osasi vastata oikein papin esittämiin kysymyksiin. Ja kun pääsi ripille, sai samalla luvan mennä avioliittoon.

Vuoden 1861 Rautalammin kinkereillä todettiin, että 139 tytöstä 93 osaa lukea ja 82 taisi katekismuksen ulkoa. Ripille pyrki 159 poikaa, joista 127 hyväksyttiin.

Rippikoulua pidettiin kaksi viikkoa syksyllä ja keväällä. Tytöt ja pojat kävivät rippikoulussa eri aikaan. Pitkästä matkasta tulevilla oli "korttierpaikka" missä he olivat yötä kirkolla.

Rippikoulutunteja ryhdyttiin pitämään myös iltaisin 1950-luvulla. Leiririppikoulut alkoivat vuonna 1967, ja niistä tuli nopeasti hyvin suosittuja.

Pyhäkoulua kävi 1920-luvulla 770 oppilasta. Pyhäkoulussa annettiin läksyjä joskus kolmestakin kirjasta: virsikirjasta, raamatusta ja katekismuksesta.

Kansakouluasetus astui voimaan vuonna 1866. Mutta ennen kuin pääsi kouluun, piti osata ainakin jotenkuten lukea ja kirjoittaa. Luku- ja kirjoitustaidon alkeet opittiin seurakunnan pitämissä kiertokouluissa.

Kiertokouluja pidettiin taloissa eri puolilla pitäjää. Opettajat kiersivät opettamassa samaa ryhmää kahdesta kolmeen viikkoon kerrallaan. Oppilaina oli myös aikuisia. Kiertokoulut lakkautettiin, kun oppivelvollisuuslaki, joka velvoitti kaikki lapset käymään koulua, tuli voimaan vuonna 1921.

Kerkonkoskella pidettiin vuosina 1864 -1870 sahakoulua. Tehtaankoulu toimi sahan yhteydessä. Siellä opetettiin kristinuskoa, laskentoa, kielioppia, maantietoa, kirjoitusta, laulua ja voimistelua.

Ensimmäinen opettaja sahakoulussa oli August Strandman. Hänet tunnettiin myöhemmin Malinen-nimisenä kauppiaana. Tehtaankoulu lopetettiin kun saha vaihtoi omistajaa.