Keskusraitti

Keskusraitti on kuin sydänvaltimo

Rautalammin kirkonkylä sijaitsee metsäisellä pitkänomaisella, pohjois- ja eteläsivuiltaan vesistöjen rajaamalla harjulla. Keskusraitti on muotoutunut kirkon länsipuolitse kulkeneen 1780-luvulla valmistuneen Vaasan - Kuopion välisen maantien linjaan. Kylän raitti alkoi rakentua liikerakennusten suhteen 1900-luvun alussa ja yhtäjaksoiseksi se oli rakennettu viimeistään 1930-luvulla. Raitilla sijaitsivat kauppahuoneet ja liikehuoneistot, makasiinit, kirkkopuisto ja hautausmaa, kunnantoimisto sekä ensimmäiset pankit. Kuvassa raitin varren rakennuksia ennen vuotta 1913. Kuvan oikeassa laidassa on posti- ja kirjastotalo ja kunnantalo vanhassa asussaan, sitten seuraa Malisen ja Erosen kauppatalot sekä kirkko.

You are missing some Flash content that should appear here! Perhaps your browser cannot display it, or maybe it did not initialize correctly.

Kirkonkylän halkaiseva raitti on muotoutunut kirkon länsipuolitse kulkeneen Vaasan ja Kuopion välisen maantien linjaan. Se alkaa etelässä Toholahdesta ja päättyy Vesannolle kääntyvän tien risteykseen.Valtakunnallisesti merkittävä keskusraitti, kirkonkylän sydänvaltimo, käsittää kirkkopuiston, koko hautausmaan ja niiden vastakkaisella puolella olevat tontit Urheilijantieltä Pilvenpiirtäjään. 

Raitin varrella on tallella muutamia vanhoja liiketaloja kuten vanha apteekki, Pilvenpiirtäjä,  Malisen talo ja Kirjolla sekä kirkonkylille harvinainen, 1938 rakennettu museo. Myös Kurssilantien, Pestuuraitin ja Mantankujan alueilla on säilynyt pienipiirteistä vanhaa raitistoa ja rakennuksia. Koko pitäjän asutukseen nähden kirkonkylä on kovin nuori. Jos ihan tarkkoja ollaan, kirkonkylää ei ole hallintomuotona virallisesti olemassakaan. Kirkonkyliksi kuitenkin tavataan kutsua maaseututaajamia, joissa kirkko on keskeisellä paikalla.

Raitinvarren nauhamainen asutus syntyi 1800-luvun loppupuoliskolla. Kylä laajeni 1950-luvulle asti, minkä jälkeen rakentaminen tiivistyi. 1970-luvulla raitin ulkonäkö koki kovan kolauksen, sillä tien korottaminen pudotti useat rakennukset syvälle penkereeseen.

Raitin varrella sijainneet puiset kunnantalo, säästöpankki, kirjasto ja keskikoulu purettiin  1980-luvulla. Kylän suurimpiin kuulunut hirsirakennus, Rautalammin Osuuskauppa, purettiin jo 1970-luvulla. Tilalle rakennettu kauppa koki saman kohtalon 2000-luvulla. Nykyään "Osujan" kohdalla on nuori puisto ja parkkialue. 

Kun uuden kunnanviraston perustuksia kaivettiin, maasta löytyi ihmisen luita. Luut haudattiin kirkkomaahan. Keitä vainajat olivat tai sijaitseeko paikalla kenties vanha hautausmaa, jäänee ikuiseksi arvoitukseksi.

Kukkonen kirjoittaa, miten kylänraitti on menettänyt usein myös sosiaalisen luonteensa väkeä kokoavana julkisena tilana. Jos liikkuu jalkaisin, pyörällä tai talvisaikaan potkurilla, Rautalammin keskusraitti on edelleen mitä luontevin kohtauspaikka. Parkkialueilla näkee nuoria auton sivuikkunat vastakkain parkkeerattuina jutustelemassa. Markkinat, torikauppiaat ja erilaiset tapahtumat kokoavat väkeä raitin varrelle.

Hautausmaan kiviaita on ollut suosittu istuskelupaikka milloin kirkkokansan, milloin nuorison keskuudessa. Aidalla järjestetty jopa kiviaidalla istumisen maailman mestaruus -kisatkin.

Rautalammin keskusraitin ilmettä lukion kohdalta kuvattuna kesällä 2011. Oikealla on Taimela ja vasemmalla S-market. Tämän jälkeen on vanha apteekin talo vuodelta 1933. 

Apteekkari Kukkonen rakennutti tiilisen apteekkitalon pääraitin varrelle vuonna 1933. Rakennus on aumakattoinen ja se edustaa klassismia. rakennus on säilyttänyt melko hyvin alkuperäisen ilmeensä.

Rautalammin raittia Kymin talon kohdalta. Vuonna 1928 valmistunut rakennus on suunniteltu Kymi Oy:n piiriesimiehen asunnoksi ja työtilaksi. Talossa on asunut mm. piiriesimies Nikander. 

Näkymä samasta kohti vuonna 2013. Entinen Kymin talo on nyt yksityisen omistuksessa. 

 

Kunnan aukio 1920-luvulla. Birger Westzynthiuksen vuonna 1871 suunnittelema kunnantalo remontoitiin rakennusmestari Kustaa Salmen johdolla vuonna 1924. Oikealla vieressä näkyy Säästöpankin nurkkaa, jonka rakensi rakennusmestari Veikko Liimatainen vuosina 1913-1914. Kunnantalon takana on torppia ja mäkitupia. Silloinen piiskauspetäjä näkyy kunnantalon takapihalla. 

Rautalammin kunnan aukiolla oleva lailla rauhoitettu piiskauspetäjä talvella 2013. Piiskattavaksi tuomittu kiinnitettiin käsistään ja jaloistaan puuhun kiinni. Piiskausrangaistus oli lakisääteisenä voimassa vuosina 1734-1891. Piiskauspaikat oli sijoitettu usein yleisten teiden varsille.

Vanhan Osulan nurkalta 1920-luvulla. Rakennus on juuri siirretty Rautalammin Osuuskaupan toimitaloksi Haapasalmesta, jossa se oli ollut Rehbindereiden rakennuttama kartanon päärakennus. Rakennus purettiin 1970-luvun lopussa. Rakennus oli kirkonkylän suurimpia hirsirakennuksia. 

Rautalammin Osuuskaupassa vuonna 1938. 

Keskusraitin varsille ilmestyivät 1950-luvulla autot. Edessä Pienola, kirjakauppa ja Osuuskauppa. 

Lähes sama näkymä keväällä 2011. Pienola, kirjakauppa ja Osuuskauppa on purettu pois. Tilalla on hieman kauempana raitista Rautalammin kirkkoherranvirasto. 1930-luvulla rakennettu Lasipalatsi eli entinen osuuskaupan kahvila on vielä jäljellä. Rakennuksessa on nyt käytetyn tavaran myymälä. Kauempana näkyy Rautalammin Osuuspankki. 

Osuuskaupan kahvila eli Lasipalatsi 1940-luvulla. Rakennus on edelleen lähes saman näköinen.

Kirjakauppa, Pienola ja Kirjola 1920-luvulla. Ihmispaljoudesta päätellen kyseessä on ilmeisesti pestuumarkkinat. Autokin on ilmestynyt jo raitille. 

Kirjolan rakennuksen runkona on entinen ns. ruukintupa, jossa Hackmanin Kerkonkosken sahan rahtimiehet levähtivät ja yöpyivät. Vuonna 1905 David Pesonen avasi puodin talon entiseen tupaan, joka on nyt olohuoneena. Talon hirsirakenteinen osa on peräisin tältä ajalta. Sisäänkäynti puotiin oli raitinpuoleisen seinän reunimmaisen ikkunan kohdalta. Kuvassa kauppias Pesonen ja rouva Maria Kirjolan takakuistille vuonna 1902. 

1900-luvun alussa raitin viimeisiä silloisia liiketaloja olivat oikealla oleva Lehtosen kahvila sekä vasemmalla oleva Pyykösen kuvaamo, joka oli aiemmin Stooren kahvila. 

Miljöö on muuttunut noin 50 vuodessa melkoisesti. Lehtosen kahvila on ennallaan, mutta rakennusta on remontoitu. Pyykösen rakennus on muuttunut myös. Katukuvaan on ilmestynyt uusi kauppa Kansanvoima. Vuonna 1921 perustettu Osuuskauppa Kansavoiman tausta on vuonna 1906 perustetussa Kerkonkosken Työväen Osuuskaupassa. Kirkonkylään liike laajeni vuonna 1918. Kansanvoiman uusi liikerakennus valmistui vuonna 1934. Kauppahuoneessa oli myymälä, pieni konttori ja vaateosasto katutasossa, leipomo ja pannuhuone alakerrassa sekä kahvila yläkerrassa. Taustalla näkyy myös mansardikattoinen rakennus.

Ja jälleen 50 vuotta eteenpäin. Vuonna 2013 Kansanvoiman rakennus on ennallaan. Kauppahuone, joka on rakennettu 1930-50-luvuilla koostuu kahdesta yhteen liitetystä satulakattoisesta rakennuksesta, joiden julkisivudetaljoinnissa on klassismin ja myös funktionalismin piirteitä. Oikealla puolella on Pestarin kulma, Valintatalo ja ABC-ketjun tankkauspiste ravintola Mortonin kupeessa. 

Malisen talo on kadunvarren kaunistus

You are missing some Flash content that should appear here! Perhaps your browser cannot display it, or maybe it did not initialize correctly.

Nahkurin poika August Strandman perusti Rautalammin keskusraitin varteen kaupan vuonna 1877. Kansallismielinen kauppias suomensi muutaman vuoden kuluttua nimensä MaliseksiEnnen kauppaa August työskenteli Kerkonkosken sahakoululla opettajana. Hän toimi myös aktiivisesti kunnallispolitiikassa. Malisen sekatavaraliike oli 1800-luvun lopussa Rautalammin suurin kauppaliike. Kauppiaan perhe asui samassa talossa. Asuinpäätyä laajennettiin 1910-luvulla. Taloon   tehtiin kuisti, keskiosaan kaksi frontonia ja ullakolle lämmitettävä kamari. Pihan puolelle rakennettiin avoveranta. 

Malisten jälkeen kauppaa jatkoivat Vilho ja Hilda Pakarinen. Vuonna 1937 kauppakiinteistön rakennukset ja vuokraoikeus seurakunnan tonttiin siirtyivät Malisten Viktor-pojalta Heikki Peuralle, jonka perikunta lahjoitti ne vuonna 1938 Peuran museosäätiölle. Talon päädyssä on asuttu aina, mutta liikkeet ovat vaihtuneet. Talossa on ollut lottakahvila, kirjasto, huonekaluliikkeitä, valokuvaamoja ja kukkakauppa. Vuonna 1990 taloa peruskorjattiin, ja asunto-osasta tehtiin kolme huoneistoa. Rakennus sijaitsee vanhojen liiketalojen tapaan katulinjassa, josta on suora sisäänkäynti liikehuoneistoon. Nykyisin Malisen talossa toimii ravintola.

 

Vasemmalla 1900-luvun vaihteen suurin rautalampilainen sekatavarakauppa Malinen ja oikealla Eronen. Puoti ja puotikamari olivat hirsirakennuksen toisessa päässä, ja Malisen perhe asui rakennuksen toisessa päässä. 1910-luvulla rakennus sai nykyisen muotonsa. Kurssilan kaupan entinen puotilainen A.J. Eronen perusti oman kaupan keskusraitin varteen vuonna 1890.

Malisen kauppiasperhe. Kuvassa oikealla August Malinen (1837 - 1919), keskellä alarivissä vaimo Maria Sofia, ja oikealla Anna Siviä, joka oli Wiktor Malisen vaimo. Edessä heidän lapset Aune Maria Tellervo ja Mauno Ilmari. Takana Augustin pojat Wiktor ja Wäinö. 

Näkymä 1950-luvun alusta. Malisen kauppatalossa toimi tuolloin kirjasto. Eronen paloi 1950-luvun puolivälissä. 1960-luvulla tilalle rakennutti Pauli Tuutti uuden liiketalon. Seuraavana näkyy A.J. Väänäsen kauppatalo ja keskikoulun julkisivua.

Rautalammin museo sai alkunsa Korholasta

You are missing some Flash content that should appear here! Perhaps your browser cannot display it, or maybe it did not initialize correctly.

Rautalammin museo sai alkunsa Korholan kartanosta. Emäntä Aina Peura kokosi aluksi kartanon vanhaa esineistöä vanhaan väentupaan. Aina oli kansanrunoilija Albert Kukkosen tytär, ja tottunut kunnioittamaan vanhaa perintöä jo kotonaan Hinkkalassa. Peuran innostus kasvoi kokoelman karttuessa, ja hän alkoi koota vanhaa talonpoikaisaineistoa koko pitäjän alueelta.

Väentupa kävi lopulta ahtaaksi. Ainan puoliso, kauppaneuvos Heikki Peura lahjoitti varoja, joilla rakennettiin vuonna 1938 "meijän mamman romuliiteri" eli nykyinen museo kirkkoa vastapäätä Malisen kaupan taakse. Aina Peura säätiöitti museon ja lahjoitti säätiölle Taka-Hoikan metsätilan. Poikkeuksellisen mittavan kotiseutumuseon äiti kuoli vain kaksi vuotta museon perustamisesta.

Rautalammin museon kokoelmassa on yli 50 000 tallennetta. Näyttelytilaa on kolmessa kerroksessa. Museolla järjestetään myös näyttelyihin liittyviä työpajoja. Museon tontti muodostaa korttelin. Museota ympäröi vehmas puisto, johon on istutettu perinteisiä suomalaispihojen kasveja kuten syreenejä, koiranheisipuita sekä Korholan kartanosta siirrettyjä ruusuja ja pioneja. Kortteliin on siirretty talonpoikaiskulttuuriin liittyviä rakennuksia eri puolilta Pohjois-Savoa.

Rautalammin museo on ollut eräs tärkeimmistä Rautalammin matkailukohteista jo vuodesta 1938 lähtien. Suuri museo on harvinaisuus pienelle maaseutukirkonkylälle. 

Lassilan virkatalosta tuli Pilvenpiirtäjä

You are missing some Flash content that should appear here! Perhaps your browser cannot display it, or maybe it did not initialize correctly.

Lassilan virkatalon päärakennus siirrettiin keskusraitin varteen Malisen kauppaliikkeen ja postitalon väliin vuonna 1928. Myös sisäpihalla oleva aitta on siirretty Lassilasta. Rakennuksen pohjoispäässä on alusta asti ollut kello- ja kultasepänliike, ja yrittäjät ovat myös asuneet samassa talossa.

Vaasalaissyntyinen Toivo F. Hemming tuli helsinkiläisen Otto E. Orasmaan omistaman kelloliikkeen palvelukseen vuonna 1926. Parin vuoden kuluttua Hemming lunasti liikkeen itselleen. Koska uuden kellon ostamiseen hupeni kuukauden palkka, liiketoiminta painottui vuosia kellojen korjaukseen. Liikettä jatkaa tytär Kaija Hemming. Toisen polven yrittäjällä on yhä käytössä asiakastiski 1920-luvulta.

Ennen talvisotaa keskellä taloa sijainneessa liikehuoneistossa oli Pulliaisen kahvila. Talvisodan aikaan huoneistossa toimi Puku- ja Lyhyttavaraliike E. Lyyra. Kun Lyyrat muuttivat omaan kauppataloon vuona 1952, keskihuoneisto jaettiin kahtia ja liitettiin päätyhuoneistoihin. Talon etelänpuoleisessa päädyssä on ollut kampaamo 1930-luvulta alkaen. Kun tietä korotettiin 1970-luvun lopussa, kampaamon sisäänkäynti siirrettiin kadulta päätyyn. Rakennuksen vanha ikkunamuoto on säilynyt ennallaan ikkunoiden yläpuolella olevien kaarevien valeikkunoiden ansiosta. Kampaamon päädyn sisäkuistissa on jäljellä alkuperäisiä värillisiä ikkunaruutuja.

Kuvaavien lisänimien antaminen kuuluu pohjoissavolaiseen elämänmenoon. Kylän oma murrekirjailija Kaarlo Hemmo Tiihonen antoi siirretylle rakennukselle nimen, kun samaan aikaan valtameren takana Yhdysvalloissa rakennettiin huiman korkeita kerrostaloja.

Pilvenpiirtäjä eli Lassilan virkatalon päärakennus alkuperäisellä paikallaan Lassilassa. 

Pilvenpiirtäjä raitin varressa vuonna 1938. Liikehuoneistojen sisäänkäynnit ovat kadulle päin. 

Pilvenpiirtäjä on edelleen merkittävä osa Rautalammin kirkonkylän ilmettä.

Taimela on monitoimitalojen aatelia

You are missing some Flash content that should appear here! Perhaps your browser cannot display it, or maybe it did not initialize correctly.

Ompeluseuralle päätettiin rakentaa oma talo 1912, koska kunnollista kokoontumis- ja myyntipaikkaa ei ollut. Kirkkoherra August Koivisto järjesti tontin keskusraitin varrelta. Ompeluseura liittyi Nuorten Naisten Kristilliseen yhdistykseen, jotta rahoitus saatiin kuntoon. Yhdistys perustettiin vuonna 1913, ja sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin ruustinna Olga PalmrothRakentamiseen otettiin lainaa, mutta myös lahjoituksia saatiin. Esimerkiksi Josefina Kukkonen Hinkkalasta lahjoitti 400 markkaa hirsiä varten. Rahalla saatiin ostetuksi Pohjois-Päijänteen Lauttayhdistykseltä rannoille nostettuja rampatukkeja 400 kappaletta markan kappalehintaan. Veikko Liimataisen suunnittelema talo valmistui talkoovoimin. Ompeluseuran ohella Taimelassa pidettiin seurakunnan kokouksia, pyhäkoulua ja rippikoulua. Vuonna 1917 talo toimi isorokkopotilaiden kulkutautisairaalana.

Juuri valmistunut ompeluseuran talo Taimela. Rakennuksen suunnitteli vuonna 1918 menehtynyt rakennusmestari Veikko Liimatainen. Rakennuksen portailla on ilmeisesti seuran jäseniä. 

Vapaahuolto kokoontui Taimelassa vuonna 1939, myöhemmin partiolaiset. Tilapulasta kärsinyt keskikoulu vuokrasi sitä luokkatiloiksi vuosina 1962-1977. Kunta osti Taimelan vuonna 1976, minkä jälkeen monitoimitalossa on ollut verhoomo,  neuvonta-asema, työttömien tila, puuverstas ja myymälä. Rakennus oli tyhjillään ja huonossa kunnossa, kun uusi omistaja vuonna 2007 osti sen. Hän on teetättänyt Taimelassa vanhaa kunnioittavan peruskorjauksen.